Masinotek toimitti vedenlaadun mittausaseman MASSIW-hankkeeseen Vöyrinjoelle
15/05/2026
Masinotek on toimittanut ja asentanut Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskukselle jatkuvatoimisen vedenlaadun mittausaseman Vöyrinjokeen osana MASSIW-hanketta. Mittausasemalla seurataan jokiveden laadun ja pinnankorkeuden vaihtelua. Mittaustiedot kerätään Masinotekin EMMI-ympäristönseurantajärjestelmään, jossa hanketoimijat voivat tarkastella mittausaineistoa etänä.
Jatkuvatoimista mittaustietoa jokiveden laadusta
Vöyrinjoen mittausasema seuraa vedenlaadun ja vesistöolosuhteiden kannalta keskeisiä suureita. Mittauksiin kuuluvat veden pH-arvo, sähkönjohtavuus, sameus, lämpötila sekä vedenpinnan korkeus. Vöyrinjoen alueella happamat sulfaattimaat ovat merkittävä vesistöjen tilaan vaikuttava ympäristötekijä.
Aurinkopaneelilla varustettu mittausasema tallentaa mittaustiedot dataloggerille puolen tunnin välein ja lähettää ne langattomasti kuusi kertaa vuorokaudessa MASSIW-hankkeen käyttöön toimitettuun EMMI-järjestelmään. Järjestelmä kokoaa mittaustiedot yhteen paikkaan, jossa ne ovat hanketoimijoiden käytettävissä ja tarkasteltavissa etänä lähes reaaliaikaisesti.
Jatkuvatoiminen mittaus tuottaa tietoa vedenlaadun vaihtelusta myös manuaalisten näytteenottojen välisinä aikoina. Kun vedenlaadun mittaustietoja tarkastellaan yhdessä pinnankorkeustietojen kanssa, aineistosta voidaan tunnistaa ajallisia yhteyksiä hydrologisten olosuhteiden ja vedenlaadun muutosten välillä. Havaintojen syiden selvittäminen voi kuitenkin edellyttää myös muuta mittaus- ja tutkimustietoa.
Happamat sulfaattimaat voivat heikentää vesistöjen tilaa
Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti Suomen länsirannikolla. Kun hapettomat sulfidipitoiset maakerrokset altistuvat hapelle esimerkiksi maankuivatuksen seurauksena, maaperässä voi muodostua rikkihappoa. Happamoituminen voi lisätä metallien liukenemista maaperästä, jolloin ne huuhtoutuvat helpommin sade- ja valumavesien mukana vesistöihin.
Veden happamoituminen ja kohonneet metallipitoisuudet voivat heikentää kalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita. Kuivatus ja pohjaveden pinnan lasku voivat voimistaa maaperän happamoitumista ja kasvattaa haitallisten aineiden huuhtoutumisriskiä. Vesistökuormitus voi korostua erityisesti suurten valumien aikana.
MASSIW -hankkeen tavoitteena vesistöjen tilan parantaminen
MASSIW-hankkeen (Developing Acid Sulfate Soil Management for Improved Water Status) tavoitteena on kehittää taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja happamien sulfaattimaiden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi. Hanke kokoaa yhteen suomalaisia ja ruotsalaisia asiantuntijaorganisaatioita, jakaa tietoa ja kokemuksia sekä edistää käytännön toimintatapojen kehittämistä alueilla, joilla happamat sulfaattimaat vaikuttavat vesistöjen tilaan. Hanke toimii Suomen Pohjanmaalla ja Ruotsin Länsipohjassa. Åbo Akademin johtamassa hankkeessa ovat mukana Etelä-Pohjanmaan Elinvoimakeskus ja Geologian tutkimuskeskus Suomesta sekä Sveriges geologiska undersökning, Linnéuniversitetet ja Länsstyrelsen i Västerbottens län Ruotsista.
Lisätietoja MASSIW-hankkeesta:
MASSIW-hanke – Åbo Akademi
MASSIW-hanke – Elinvoimakeskus