Helsingin yliopistolle Masinotekin ympäristöseurantapalvelu

Masinotek on toteuttanut kesän 2012 aikana Helsingin yliopiston Lammin biologiselle asemalle ympäristöseurantapalvelun. Palvelu on internet-pohjainen ja sen kautta voidaan seurata Hämeenlinnan seudulla sijaitsevan Vanajaveden selkävedelle asennetun veden laadunseurantamittarin mittaamia lukuarvoja. Seuranta-anturina hankkeessa käytetään ns. YSI-anturia, joka pystyy mittaamaan vedestä lämpötilaa, painetta, happipitoisuutta sekä epäsuorasti etenkin sinilevien esiintymistä järvivedessä.

Anturi on kiinnitetty selkävedelle ankkuroituun mittauslauttaan ja anturin arvoja seurataan tuntikohtaisesti. YSI-anturin mittaamat arvot lähetetään Keller GSM2 -dataloggerin ja GPRS-lähettimen avulla Internet-palvelimelle. Täältä taas arvot luetaan automaattisesti Masinotekin EMMI-ympäristöseuranta-alustalle. Mittaustoiminnan tavoitteena on selvittää Vanajaveden valuma-alueen suurimman järvialueen veden laadun tilannetta etenkin avovesikauden aikana.

Keskeisimpänä mittausparametrina ovat mm. sinilevien sisältämien erilaisten pigmenttien määrät järvivedessä. Masinotekin EMMI-palvelun kautta saavat tutkijat lähes reaaliaikaisesti käyttöönsä mitattujen parametrien tiedot graafisina vertailukäyrinä sekä myös jatkokäsittelyä varten palvelusta ladattavina CSV-taulukkotietoina.

Hankkeesta on julkaistu myös julkinen web-palvelu osoitteessa http://vvk.masinotek.com. Palvelun julkaisemisesta ovat sopineet yhteistyössä koko Vanajaveden valuma-alueen tilaa seuraava Vanajavesikeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen tutkimusasema sekä Masinotek Oy. Julkisen palvelun sivuilta pääsee kuka tahansa seuraamaan Vanajaveden selkäveden tilaa avovesikaudella 2012.

Keskeisiä arvoja, joita palvelun kautta seurattiin, olivat:

• BGA-PC ja BGA-PE -fluoresenssiarvot antavat tietoa kyseisiä pigmenttejä sisältävien levien määrästä ja aktiivisuudesta vedessä.
• Chl ja Chl RFU kuvaavat yleisesti levien määrää ja aktiivisuutta
• ODO kertoo kuinka paljon vedessä on liuenneena happea ja samalla antaa tietoa yhteyttämisen eli fotosynteesin määrästä. ODO pitoisuus- ja kyllästystulosten avulla voidaan laskea happea tuottavan fotosynteesin määrä sekä happea kuluttavan hengityksen määrä. Siten mittaukset antavat tietoa arvokasta tietoa eliöiden ja koko vesistön aineenvaihdunnasta.
• SpCond eli sähkönjohtokyky kuvastaa veteen liuenneiden ioinien määrää. Ioinien määrä on yleensä suuri runsasravinteisissa vesistöissä ja pieni vähäravinteisissa vesistöissä.

Lue lisää aiheesta: ympäristöseuranta ysi-anturi keller gsm2 gprs kaukovalvonta etäseuranta